1964.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Forssa muuttui kaupungiksi ja Lapua kauppalaksi. Naantalin mlk liitettiin Naantalin kaupunkiin.
5. tammikuuta – Ensimmäinen tapaaminen katolisen ja ortodoksisen kirkon ylimmän tason edustajien välillä sitten 1400-luvun. Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tapasivat Jerusalemissa.
9. tammikuuta – Yhdysvaltain sotilaiden ja panamalaisten välinen yhteenotto Panaman kanavan alueella johti 25 ihmisen kuolemaan ja kansainväliseen selkkaukseen.
11. tammikuuta – Yhdysvaltain lääkintöhallituksen ylijohtaja Luther Terry raportoi, että tupakointi voi olla vaarallista terveydelle.
12. tammikuuta – Nationalistikapinalliset kaatoivat Sansibarin arabihallituksen.
22. tammikuuta – Kenneth Kaundasta tuli ensimmäinen Pohjois-Rhodesian presidentti.
28. tammikuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat ampui alas USA:n hävittäjäkoneen, joka eksyi Itä-Saksan puolelle Erfurtin lähellä. Kaikki miehistön jäsenet saivat surmansa.
29. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi kaksi satelliittia, Elektron I ja Elektron II samalla kantoraketilla.
30. tammikuuta – Etelä-Vietnamia vallankaappauksen jälkeen hallinnut juntta syrjäytettiin kenraalimajuri Nguyen Khanhin kaappauksessa.
6. helmikuuta – Kuuba katkaisi veden saannin Yhdysvaltain tukikohtaan Guantanamo Bayhin Yhdysvaltain vangittua neljä päivää aikaisemmin neljä kuubalaista kalastusalusta Floridan rannikolla.
11. helmikuuta – Kreikkalaisten ja turkkilaisten välisiä yhteenottoja puhkesi Limassolissa Kyproksella.
11. helmikuuta – Taiwan katkaisi diplomaattiset suhteet Ranskaan sen tunnustettua Kiinan kansantasavallan. Myös Yhdysvallat arvosteli voimakkaasti Ranskan päätöstä.
4. maaliskuuta – Malta sai itsenäisyyden.
6. maaliskuuta – Konstantin II:sta tuli (Kreikan) kuningas.
14. maaliskuuta – Jury tuomitsi Jack Rubyn syylliseksi John F. Kennedyn murhasta epäillyn Lee Harvey Oswaldin murhaan.
17. maaliskuuta – Helsingin poliisilaitos hylkäsi Eläintarhan ajojen järjestäjien lupahakemuksen ja kielsi Eläintarhan radan käytön moottoriurheiluun, koska rata katsottiin edellisinä vuosina sattuneiden vakavien onnettomuuksien vuoksi hengenvaaralliseksi. Vuoden 1963 ajot jäivät siten viimeisiksi.
20. maaliskuuta – Euroopan avaruusjärjestö:n edeltäjä ESRO (European Space Research Organization) perustettiin 14. kesäkuuta 1962 allekirjoitetun sopimuksen mukaan.
25. maaliskuuta – YK:n pääsihteeri U Thant nimitti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan Kyproksen kriisin sovittelijaksi.
26. maaliskuuta – Puolustusministeri Robert McNamara vahvisti uudelleen Yhdysvaltain tuen Etelä-Vietnamin hallitukselle kommunismia vastaan. Vietnamin sodan tapahtumat laajenivat entisestään.
27. maaliskuuta – Pitkäperjantain maanjäristys Alaskassa, voimakkuudeltaan 9,2 richteriä, surmasi vain 125, mutta aiheutti valtavaa tuhoa Anchoragessa.
28. maaliskuuta – Ensimmäinen piraattiradio, Radio Caroline, perustettiin.
31. maaliskuuta – Armeija syrjäytti Brasilian presidentti João Goulartin. Tätä seurasi 21-vuotinen diktatuuri.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

1. huhtikuuta – Lakisääteinen sairausvakuutus tuli Suomessa voimaan Euroopan viimeisimmistä maista.
5. huhtikuuta – Tuntematon henkilö ampui Bhutanin päämiehen Jigme Dorfin Puncholingissa, lähellä Intian rajaa.
6. huhtikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda moitti Maalaisliiton puheenjohtajaa V. J. Sukselaista siitä, että tämä oli osallistunut vanhojen virolaisten ystäviensä järjestämiin juhliin Ruotsissa.
9. huhtikuuta – Oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä eversti Stig Wennerströmiä vastaan alkoi Tukholmassa.
19. huhtikuuta – Prikaatikenraali Kouprasith Abhayin vallankaappaus syrjäytti Laosin hallituksen.
20. huhtikuuta – Lyndon B. Johnson ja Nikita Hruštšov ilmoittivat samanaikaisesti New Yorkissa ja Moskovassa aikeista vähentää ydinaseiden tuotantoa.
20. huhtikuuta – Nelson Mandela piti puheensa I Am Prepared to Die Rivonian oikeudenkäynnin aluksi.
25. huhtikuuta – Suomalainen YK-pataljoona lähti Kyprokselle.
26. huhtikuuta – Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansaniaksi.
5. toukokuuta – 14 säiliövaunua ja yli 200 tonnia bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä tuhoutui junapalossa Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosalla Mäntyharjulla lähellä Outisen seisaketta. Onnettomuuden aiheutti erään vaunun akselin laakerien ylikuumeneminen.
14. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivien perustuslakivaliokunta moitti entistä ulkoministeriä Östen Undénia siitä, ettei tämä ollut erottanut Stig Wennerströmiä ulkoministeriön palveluksesta, vaikka hän oli ollut tietoinen Wennerströmin vakoilutoiminnasta.
20. toukokuuta – Suomen YK-pataljoonaan kuulunut alikersantti Juhani Matikainen sai surmansa turkkilaisten kanssa käydyssä laukaustenvaihdossa Kyproksella. 22-vuotias Matikainen oli ensimmäinen YK-tehtävissä kaatunut suomalainen.
24. toukokuuta – Ihmisiä tallautui kuoliaaksi Perun ja Argentiinan välisessä jalkapallo-ottelussa Perun pääkaupungissa Limassa. Kotiyleisö ryntäsi kentälle suututtuaan erotuomarin päätökseen, jolloin heikompivoimaiset jäivät jalkoihin.^[1]
3. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung Hee julisti sotatilalain Soulissa poliisin oltua kykenemätön 10 000 mielenosoittajan hallintaan. Protestit alkoivat aikeesta palauttaa diplomaattiset ja kauppasuhteet Japaniin.
12. kesäkuuta – Nelson Mandela ja seitsemän muuta tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Etelä-Afrikassa.
12. kesäkuuta – Eversti Stig Wennerström tuomittiin vakoilusta elinkautiseen pakkotyöhön. Lisäksi hän menetti sotilasarvonsa ja hänet tuomittiin maksamaan Ruotsin valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä lähes 500 000 kruunua (yli 300 000 markkaa).
13. kesäkuuta – Tohtori Johannes Virolainen valittiin Maalaisliito uudeksi puheenjohtajaksi.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

4. heinäkuuta – Suomen ensimmäinen ruletti avattiin Maarianhaminan seurahuoneella.^[2]
6. heinäkuuta – Malawi julistautui itsenäiseksi.
27. heinäkuuta – Vietnamin sota: Vietnamiin lähetettiin vielä 5 000 sotilasneuvonantajaa, Yhdysvaltain joukkojen kokonaismääräksi tuli 21 000.
5. elokuuta – Operaatio "Pierce Arrow": Yhdysvaltain lentokoneet tukialus USS Ticonderogalta ja USS Constellationilta iskivät Pohjois-Vietnamiin kostoksi hyökkäyksestä hävittäjiä vastaan Tonkininlahdella.
5. elokuuta – Kapinallisten simba-armeija hyökkäsi Kongossa Stanleyvilleen (nyk. Kisangani) ja otti 1 000 länsimaista panttivankia.
16. elokuuta – Kenraali Nguyen Khanh otti vallan Duong Van Minhiltä Etelä-Vietnamissa ja asetti voimaan uuden perustuslain, jonka kirjoittamisessa Yhdysvaltain lähetystö auttoi.
5. syyskuuta – NASA laukaisi ensimmäisen geofysikaalisen observatorion OGO-1:n kiertoradalle.
12. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Reino Lehdon virkamieshallitukselle ja nimitti Johannes Virolaisen muodostaman uuden hallituksen. Lehto nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi 18. syyskuuta.
24. syyskuuta – Warrenin komission raportti presidentti John F. Kennedyn murhasta julkaistiin.
27. syyskuuta – Järvenpäässä paljastettiin Erkki Erosen veistämä Jean Sibeliuksen patsas.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

10. lokakuuta – Tokion olympiakisat avattiin.
11. lokakuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihittiin arkkipiispaksi edellisen arkkipiispan Ilmari Salomiehen jäätyä eläkkeelle.
12. lokakuuta – Neuvostoliiton Voshod 1 oli ensimmäinen avaruusalus, jossa oli usean hengen miehistö ilman avaruuspukuja.
14. lokakuuta – Tri. Martin Luther King sai nuorimpana koskaan palkittuna Nobelin rauhanpalkinnon rasismin vastaisesta työstään.
14. lokakuuta – Nikita Hruštšov syrjäytettiin Neuvostoliiton johdosta, Leonid Brežnev ja Aleksei Kosygin ottivat vallan.
15. lokakuuta – Britannian työväenpuolue voitti vaalit, päättäen konservatiivien 13 vuoden vallan. Harold Wilsonista tuli pääministeri.
16. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen atomipomminsa Sinkiangissa.
24. lokakuuta – Pohjois-Rhodesia itsenäistyi Sambiana.
3. marraskuuta – Bolivian presidentti Victor Paz Estenssoron hallitus syrjäytettiin kenraali Alfredo Obando Candian vallankaappauksessa.
3. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson voitti vaaleissa haastajansa Barry Goldwaterin.
10. marraskuuta – Australia päätti palauttaa asevelvollisuuden Indonesian Borneon sodan vuoksi.
22. marraskuuta – Helsingin hiippakunnan uusi piispa Aarre Lauha vihittiin virkaansa.
24. marraskuuta – Belgialaiset laskuvarjojoukot ja palkkasoturit valtasivat Stanleyvillen, mutta usea panttivanki sai surmansa taistelussa.
28. marraskuuta – Yhdysvaltain turvallisuusneuvosto päätti suositella Pohjois-Vietnamin pommitusten laajentamista.
30. marraskuuta – Brittiläinen valtiomies Sir Winston Churchill täytti 90 vuotta.
3. joulukuuta – Radioinsinööriseura muutti nimensä Elektroniikkainsinöörien seuraksi.
5. joulukuuta – Hufvudstadsbladet täytti sata vuotta.
8. joulukuuta – Raumalla hukkui 28 ihmistä, kun satamahinaaja törmäsi puolustusvoimien moottoriveneeseen, joka oli viemässä vieraita Kuuskajaskarin linnakesaaren alokastanssiaisiin.
11. joulukuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi Hannu Salaman romaanin Juhannustanssit ja teoksen kustantajan Otavan. Arkkipiispan mielipiteen katsottiin yleisesti edustavan kirkon virallista kantaa. Tästä syttyi ns. Salama-sota.
17. joulukuuta – Ryhmä Kokoomuksen kansanedustajia Margit Borg-Sundmanin johdolla teki Juhannustanssit-romaaniin viitaten eduskuntakyselyn siitä, onko hallitus tietoinen, että "maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa sisältävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta".
21. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Anastas Mikojan saapui vierailulle Suomeen ja luovutti sen aikana presidentti Urho Kekkoselle Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
23. joulukuuta – Tohtori Martin Luther King sanoi pitävänsä mahdollisena, että Yhdysvalloissa on 25 vuoden kuluttua mustaihoinen presidentti.
29. joulukuuta – Maisteri Eino S. Repo valittiin Yleisradion uudeksi pääjohtajaksi.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Yleisradio osti TES-TV:n ja muutti sen nimeksi TV2. Samalla Suomen Televisio -kanavan nimeksi tuli TV1.
The Beatles teki Rolling Stonesille kappaleen "I Wanna Be Your Man"

muokkaa Syntyneitä

6. tammikuuta – Jyrki Kasvi, suomalainen kansanedustaja
7. tammikuuta – Nicolas Cage, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. tammikuuta – Osmo Tapio Räihälä, suomalainen säveltäjä
27. tammikuuta – Bridget Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. helmikuuta – Duff McKagan, yhdysvaltalainen basisti (Guns N' Roses)
18. helmikuuta – Matt Dillon, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. maaliskuuta – Juliette Binoche, ranskalainen näyttelijä
11. maaliskuuta – Raimo Helminen, suomalainen jääkiekkoilija
11. maaliskuuta – Leena Lehtolainen, suomalainen kirjailija
17. maaliskuuta – Leena Vanamo, suomalainen iskelmälaulaja
19. maaliskuuta – Olli Lindholm, suomalainen laulaja ja kitaristi ("Yö" ja "Appendix")
7. huhtikuuta – Russell Crowe, uusiseelantilais-australialainen näyttelijä
12. huhtikuuta – Claudia Jung, saksalainen laulaja
17. huhtikuuta – Maynard James Keenan, yhdysvaltalainen muusikko
18. huhtikuuta – Anne Holmlund, suomalainen poliitikko
25. huhtikuuta – Andy Bell, brittiläinen laulaja ("Erasure")
19. toukokuuta – Timo Parvela, suomalainen kirjailija
26. toukokuuta – Lenny Kravitz, yhdysvaltalainen muusikko
26. kesäkuuta – Tommi Mäkinen, suomalainen ralliajaja
30. kesäkuuta – Anu Hälvä, suomalainen näyttelijä ja laulaja
9. heinäkuuta – Courtney Love, yhdysvaltalainen muusikko
30. heinäkuuta – Vivica A. Fox, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. syyskuuta – Keanu Reeves, kanadalainen näyttelijä
15. syyskuuta – Sirpa Kähkönen, suomalainen kirjailija
14. lokakuuta – Eve Hietamies, suomalainen kirjailija ja toimittaja
23. lokakuuta – Robert Trujillo, yhdysvaltalainen rock-muusikko ("Metallica")
26. lokakuuta – Marc Lépine, kanadalainen joukkomurhaaja (k. 1989)
31. lokakuuta – Marco van Basten, alankomaalainen jalkapalloilija
9. joulukuuta – Paul Landers, saksalainen kitaristi ("Rammstein")
13. joulukuuta – Hideto Matsumoto, japanilainen muusikko (k. 1998)

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Floquet de Neu, maailman ainoa tunnettu albiino gorilla (k. 2003)

muokkaa Kuolleita

4. tammikuuta – Severi Savonen, suomalainen tuberkuloosilääkäri ja kansanterveystyön edistäjä
18. tammikuuta – Tyko Reinikka, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
29. tammikuuta – Alan Ladd, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. helmikuuta – Ernst Kretschmer, saksalainen psykiatri
15. helmikuuta – Aarne Blick, suomalainen jääkärikenraali
6. maaliskuuta – Paul I, Kreikan kuningas
9. maaliskuuta – Paul Erich von Lettow-Vorbeck, saksalainen kenraali (Saksan joukkojen komentaja Itä-Afrikassa ensimmäisessä maailmansodassa) (s. 1870)
16. maaliskuuta – Väinö Arola, suomalainen poliitikko, maanviljelysneuvos
23. maaliskuuta – Peter Lorre, unkarilais-yhdysvaltalainen näyttelijä
5. huhtikuuta – Douglas MacArthur, yhdysvaltalainen kenraali
14. huhtikuuta – Rachel Carson, yhdysvaltalainen biologi ja kirjailija
16. huhtikuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija
26. huhtikuuta – Hilma Jalkanen, suomalainen naisvoimistelun kehittäjä
3. toukokuuta – Gösta Diehl, suomalainen taidemaalari
3. toukokuuta – Väinö Meltti, suomalainen poliitikko ja maaherra
4. toukokuuta – Kaarel Robert Pusta, virolainen poliitikko ja diplomaatti
17. toukokuuta – Otto Wille Kuusinen, suomalaissyntyinen kommunisti (Terijoen hallituksen pääministeri) (s. 1881)
27. toukokuuta – Ruben Oskar Auervaara, suomalainen huijari (s. 1906)
27. toukokuuta – Jawaharlal Nehru, intialainen poliitikko (s. 1889)
3. kesäkuuta – Frans Eemil Sillanpää, suomalainen kirjailija (s. 1888)
19. heinäkuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (s. 1903)
23. heinäkuuta – Oskari Lehtonen, suomalainen lakimies ja poliitikko
7. elokuuta – Alexander Zawadski, Puolan presidentti
12. elokuuta – Ian Fleming, englantilainen kirjailija
21. elokuuta – Palmiro Togliatti, italialainen kommunistijohtaja
24. elokuuta – Uuno Alanko, suomalainen taidemaalari
26. elokuuta – Yrjö Suomalainen, suomalainen viulisti ja musiikkikirjailija
9. syyskuuta – Sakari Tuomioja, suomalainen poliitikko ja suurlähettiläs
13. syyskuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija
21. syyskuuta – Otto Grotewohl, Itä-Saksan pääministeri
28. syyskuuta – Harpo Marx, koomikko (Marxin veljekset) (s. 1888)
16. lokakuuta – Cole Porter, yhdysvaltalainen säveltäjä
20. lokakuuta – Herbert Hoover, Yhdysvaltain presidentti
26. lokakuuta – Louis Sparre, ruotsalais-suomalainen taidemaalari (s. 1863)
29. lokakuuta – Väinö Salovaara, suomalainen poliitikko
8. marraskuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti
12. marraskuuta – Rickard Sandler, Ruotsin pääministeri
28. marraskuuta – Ville Pörhölä, suomalainen moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä
6. joulukuuta – Pentti Eskola, suomalainen geologi
19. joulukuuta – Mauno Vannas, suomalainen silmälääkäri, professori

muokkaa Nobelin palkinnot

Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Townes, Nikolai Basov ja Aleksander Prohorov
Nobelin kemianpalkinto: Dorothy Crowfoot Hodgkin
Nobelin lääketieteen palkinto: Konrad Bloch ja Feodor Lynen
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Jean-Paul Sartre (kieltäytyi palkinnosta)
Nobelin rauhanpalkinto: Martin Luther King

muokkaa Kirjoja

Ihmiskunnan viholliset I-II – Mika Waltari
Suomen herttua Juhana – Ursula Pohjolan-Pirhonen
Juhannustanssit – Hannu Salama
Maa on syntinen laulu – Timo K. Mukka
Viiden tien risteys – Mauri Sariola

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1964

muokkaa Viitteet

↑ Mitä-Missä-Milloin 1965, Otava 1964, Helsinki, s. 44.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1965, s. 50.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1964.